StoryWay Tmi
Tervetuloa sivulleni!
Viime vuoden puolella julkaistu ”Innovaatiokupla -menetettyjen
keksintöjen maa” -kirjani on näinä aikoina
entistä ajankohtaisempi. Kun valtion velkakierre pitää
saada pysäytettyä ja kuntakenttä kovassa
myllerryksessä, niin nyt jos koskaan tarvitaan innovatiivisia
ratkaisuja.
Raportti ”Innovaatiokupla” -kirjan saamasta
palautteesta viime vuodelta näihin päiviin, on
lähiaikoina valmistumassa. Siihen on koottu kirjasta
tiedottamiseen, kommunikointiin ja markkinointiin tehty työ,
palautteet, havainnot ja analyysi tuloksista. Jälkimmäinen
koskee kirjan tilaajia, kommentoijia, mediapalautteita.
Uuden kustantamon osalta ei ihan vieläkään ole uutisia
kerrottavaksi. Ohessa selvitämme myös vaihtoehdon eli saisiko
hankkeen toteutettua yhteistyössä jonkin jo toimivan,
aihepiiristä ja projektista kiinnostuvan kustantamon kanssa.
Hyvät lukijat! Otan mielelläni vastaan teiltäkin
vinkkejä sopivista yhteistyö- kumppaneista, sekä
muitakin ohessa mainittuun hankkeeseen liittyviä ehdotuksia.
Sähköpostioitteeni on: msv [at] marjasinikka.eu
Minulle voi lähettää tietysti muitakin viestejä, kommentteja ja kysymyksiä.
Jatkoksi kulttuurihanke
Innovaatiokupla-kirja on innostanut lukuisan joukon
keksijöitä ja keksijä-yrittäjiä
lähettämään minulle omia kokemuksiaan
käsitteleviä aineistoja. Niitä, sekä ja kirjaan
liittyviä aiemmin saatuja aineistoja on tarkoitus tutkia,
sekä työstää niistä
keksinnöllisyyttä tunnetummaksi tekeviä tuotteita.
Yksi niistä on kirjasarja työnimellä
”keksijöiden tarinoita”. Siihen valitaan
todellisiin kokemuksiin perustuvia kertomuksia aihepiiristä
ja työstetään niistä romaanimaisia teoksia
kirjallisuuden yleisiä laatukriteerejä huomioiden.
Hankkeessa tuotetaan myös kriittisiä tietokirjoja sekä
muita tuotteita keksintöjen ja innovaatioiden prosesseista
sekä yhteiskunnan, politiikan vaikutuksista niihin.
Tekijätiimiin tulee useita kirjailijoita sekä tutkivia
toimittajia.
Hankkeelle pyritään perustamaan mahdollisimman pian omat
nettisivut, jonne tulee myös kommentointi- ja
keskustelupalsta.
Kertauksena omaa esittelyäni
Olen siis ammatiltani toimittaja, dokumentaristi, ohjaaja sekä
tietokirjailija. Olen työskennellyt vapaana toimittajana sekä
yrityksen kautta sähköiseen (YLE) sekä graafiseen
(lehdet) mediaan.
Tietämykseni, sekä asiantuntemukseni esimerkiksi
keksintöjen ja innovaatioiden prosesseihin liittyvästä
Kulttuurista on rakentunut pitkässä linjassa toimittajan
työn, sekä omakohtaisen, keksijän selviämistarinaa
lähietäisyydeltä seuraamisen kautta.
Mustarastas laulaa aamuvarhain, kevät kohisee tuloaan ja
virittelee myös innovatiivisia ajatuksia. Sellaisia toivotan
myös teille lukijoille!
Keravalla 22.4.2012
Marjasinikka Väänänen
vaikka lahjaksi! Tai tutustu lainaamalla kirjastosta.
LUKIJOIDEN
LAUSUMIA JA KOMMENTTEJA
Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori
Arto Lahti Facebookissa 21.8.2011:
”Onnittelut Marjasinikka Väänänen
-kirjasi
INNOVAATIOKUPLA on suorastaan erinomainen keksijän vaikeuksien
Kuvaus (kustantaja Sammon Tekijät)
Kirjassa nostetaan esiin monta tapausta, joissa keksijä on
joutunut täysin epäoikeudenmukaisen ja
kansantaloudellisesti
järjettömän
”pyörityksen” kohteeksi.
Osmo Suovaniemi on eräs niistä suurista
suomalaisista,
jotka ovat vaikeuksista huolimatta luoneet
merkittävän
yrityksen - on vain arvailujen varassa, kuinka monta Osmon tapaista
keksijää on iäksi masennettu ja ajettu
taloudellisiin
vaikeuksiin. Veikkaukseni on muutaman sadan tapauksen taustalta se,
että Suomessa on menetetty tuhansien keksijöiden
työpanos ja sitä kautta satoja, tuhansia
työpaikkoja.
On tietenkin syytä korostaa sitä, että
suuret
vientiyritykset ovat kansallisen hyvinvoinnin perusta, koska niiden
varassa on 90% viennistä ja sitä kautta ainakin 1/3
BKT:sta.
Suuryritysten
työsuhdekeksintöjärjestelmä siis
toimii ainakin tässä mielessä, vaikka
keksijän
kannusteet saattavat olla vähäiset, kuten kirjoittaja
asian
kuvaa. Itsekin teen kansainvälistä vertailua
patentoinnin
vaikutuksista, ja jo nyt voinee sanoa, että patentointi
sekä
BKT toimivat hyvin yhteen - ja juuri
Suuryritysten vientimenestyksen avulla.
On siis parannettava radikaalisti keksijöiden ja
innovatiivisten
kasvuyritysten asemaa. Nämä eivät
ensisijaisesti
tarvitse tukieuroja, vaan lähinnä reilun
yhteiskuntasopimuksen, jollainen on toiminut erittäin hyvin
Saksassa ja myös muissa Pohjoismaissa.
Kun pääsette kirjassa sivulle 177, on hyvä
pysähtyä ihmettelemään
sitä, että miten
kirjoittajat on voinut näin osuvasti havaita maamme suuret
ongelmat: korkeat verot, huonot palvelut, matala ostovoima,
kilpailun puute, korkeat hinnat, syrjäytyminen,
väkivalta ja
pahoinvointi, demokratian alamäki, yrittäjyyden
halveksunta
ja innovaatioiden puute.
Tässä on minun arvioni mukaan Nobelin arvoinen
analyysi. On
vain erikoista, että tätä analyysia ei ole
tehnyt maan
hallitus tai eduskunta 2000-luvulla, jolloin maa ajelehti kohti
taloudellista ja henkistä katastrofia.
2000-luvulla nostettiin esiin suomalaisten onnellisuus ja
”sisäinen sankaruus” , sekä
muista henkimaailman
asioita. Niillä on kuitenkin hyvin vähäinen
merkitys sen
rinnalla, kun kaikkensa yrittänyt keksijä tai
yrittäjä joutuu kohdelluksi tavalla, jolla
kirjoittaja
kuvailee - ja kun maassa on miljoona
työvoimaan
kuuluvaa työstä
syrjäytyneenä.”
Antti Hautamäen lausunto Innovaatiokupla -kirjasta 26.10.2011. (PDF)
Lue poimintoja lukijoiden kommenteista 2011 kesä-heinäkuulta, kirjan ensimmäisen painoksen Internet-julkistamisen jälkeen. Kommentoijien nimiä ei ole mainittu lähdesuojan vuoksi.
